Artikkelit

Julkaistu

Kirjallinen kysymys lasten ja nuorten lukutaidon kehittämisestä

TIEDOTE                                                                                                                                             1.10.2025

Hanna Laine-Nousimaa: Tein kirjallisen kysymyksen suomalaisten nuorten lukutaidon kehittämisestä

Lukutaito on heikentynyt lapsilla ja nuorilla koko Suomessa. Se on kuitenkin välttämätön taito elämässä pärjäämiselle. Suomalaisten nuorten lukutaidon merkittävän heikkenemisen osoitti tuorein PISA-tutkimus vuodelta 2022. Ympäristömme on täynnä kirjoitettuja ohjeita. Ilman lukutaitoa emme pysty opiskelemaan, hakemaan töitä, noudattamaan työpaikoilla turvallisuuteen liittyvää ohjeistusta tai seuraamaan uutisista maailman tapahtumia, toteaa Hanna Laine-Nousimaa.

Nyt on korkea aika kiinnittää tähän asiaan huomiota. Ehdotan, että nostamme lukutaidon äidinkielen opetuksessa sille kuuluvaan, merkittävään asemaan. Tämä on mahdollista hyvinkin pienin toimenpitein. Esimerkiksi meillä Kangasalla on päätetty, että luokilla 3–9 luetaan neljä kirjaa lukuvuodessa. Olisikin hyvä asettaa yhteinen kansallinen tavoite lukemiselle, pohtii Laine-Nousimaa.

Lukutaidon kehittymistä tulee myös seurata ja lukutaidon haasteisin tulee saada tarvittavaa tukea. Lukemisen edellytysten täyttämiseksi, tarvitaan panostuksia myös koulukirjastoihin niissä paikoissa, joissa kirjasto ei ole aivan koulun välittömässä läheisyydessä.

Tämän perusteella esitin asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lukutaidon parantamiseksi? Onko edellä mainituista keinoista mahdollista ottaa pikaisella aikataululla käyttöön esimerkiksi lukemisen kansallinen tavoite, ehdottaa Hanna Laine-Nousimaa.

Hanna Laine-Nousimaa

Kansanedustaja (sd.)

Kangasala

hanna.laine-nousimaa@eduskunta.fi

Puh. 040 728 9343

Julkaistu

Työ eduskunnassa on alkanut

Ensimmäinen päivä kansanedustajan tehtävissä oli perjantaina 13.6.2025. Päivä oli täynnä tunteita, mukavia kohtaamisia ja uutta tietoa. Vaikka hyvin tiedänkin mitä eduskunnassa tehdään, käytännön toiminnasta minulla ei kovin paljoa ollut tietoa.

Sain aivan mahtavan hyvän vastaanoton erityisesti omalta ryhmältä, mutta myös muiden ryhmien edustajilta. On hienoa aloittaa uusi työ, kun kokee olevansa tervetullut. Apua ja neuvoja olen saanut hienosti niin kollegoilta kuin talon henkilökunnalta.

Valiokuntapaikka minulla on tarkastusvaliokunnassa. Varajäsenyydet sotevaliokunnassa ja talousvaliokunnassa. Paljon perehdyttävää on, etenkin kesken kauden liikkuvaan junaan hypätessä, mutta kovalla työllä ja sitkeydellä tästä kyllä selviää.

Pidetään yhteyttä, viestiä voi laittaa sähköpostilla hanna.laine@eduskunta.fi

Julkaistu

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut: Matalan kynnyksen avun on oltava saatavilla Pirkanmaalla

Nuorten mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat kasvavia haasteita, joihin on puututtava ajoissa. Pirkanmaan hyvinvointialueella on tärkeää varmistaa, että apua on saatavilla oikeaan aikaan ja helposti – ilman pitkiä odotusaikoja ja turhaa byrokratiaa.

Ennaltaehkäisy ja nopea apu vähentävät inhimillistä kärsimystä

Mielenterveys- ja päihdeongelmat kietoutuvat usein yhteen, ja nuori voi jäädä ilman apua, jos tarvetta ei tunnisteta tai nuorta ei kuunnella ajoissa. Matalan kynnyksen palvelut, kuten oppilashuolto ja kuntien nuorisotyö, voivat estää ongelmien syvenemisen. Mitä aikaisemmin nuori saa apua, sitä paremmat ovat ennusteet toipumiselle.

Kriittiset kehityskohdat Pirkanmaalla

Pirkanmaan hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus on paikoin epätasaista. Esimerkiksi Tampereella tarjonta on kattavampaa kuin pienemmissä kunnissa, mutta kaupungissa jonot ovat pitkät. Resurssien puute ja ammattilaisten kiire voivat johtaa siihen, että nuoret jäävät yksin juuri silloin, kun he eniten tarvitsevat apua.

Miten tilannetta voidaan parantaa?

1. Helppo saavutettavuus – Nuorille suunnattuja palveluita tulee tarjota ilman monimutkaisia lähetteitä tai tiukkoja kriteerejä. Esimerkiksi ilman ajanvarausta toimivat walk-in-klinikat voisivat olla yksi ratkaisu. Sellainen ollaan nyt Tampereelta lopettamassa ja olen sitä mieltä, että lopettaminen on virhe.

2. Monialainen yhteistyö – Koulujen, sosiaalityön, terveydenhuollon ja nuorisotyön tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä, jotta nuori ei jää järjestelmien väliin. Yhteistyötä Pirhan ja kuntien välillä tulee tiivistää.

3. Verkko- ja chat-palveluiden kehittäminen – Digitaaliset palvelut mahdollistavat matalan kynnyksen avun erityisesti nuorille, joille kynnys hakea apua kasvotusten voi olla liian korkea. Verkko ei voi olla kuitenkaan ainoa matalankynnyksen yhteydenottoväline.

4. Nuorten osallisuuden vahvistaminen – Nuoret itse tietävät parhaiten, millaista tukea he tarvitsevat. Heitä tulisi kuulla enemmän palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Jokaisella nuorella on oikeus apuun, kyse ei ole vain palveluista – kyse on siitä, että jokainen nuori kokee olevansa arvokas ja saa tarvitsemansa tuen ajoissa.